Urheiluseuratoiminta lähti Ruokolahdella käyntiin viime vuosisadan alussa, jolloin alettiin perustaa pieniä kyläseuroja eri puolille pitäjää. Urheilutoimintaa oli myös suojeluskunnalla, raittiusyhdistyksillä, maamies- ja nuorisoseuroilla. Kolmekymmenluvun alkaessa alettiin yhä selvemmin havaita, että pitäjässä tarvitaan yhtenäinen ja erillinen urheiluseura.

Kun urheiluseurahankkeesta innostuneet Iivari Keltanen ja Tatu Eskelinen tapasivat ensimmäistä kertaa kesällä 1933, alkoi tapahtua. Jo 10.9.1933 pidettiin Ruokolahden Rajun perustava kokous. Kokouksessa johti puhetta Tatu Eskelinen ja perustajajäseniä oli noin 35. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Iivari Keltanen. Ensimmäisten sääntöjen mukaan varsinaista pääseuraa ei ollut. Oli vain johtokunta, jonka muodostivat kyläosastojen valitsemat edustajat. Nämä säännöt osoittautuivat erittäin käyttökelpoisiksi. Johtokunta hoiti yhteisiä asioita ja osastot toimivat sisäisesti täysin itsenäisinä.

Kyläosastoja perustettiin kohta useita. Pohjalankilaan keväällä perustettu seura liitettiin syksyllä Rajun kyläosastoksi. Rasilan ja Virmutjoen osastot perustettiin vielä samana vuonna. Vuonna 1934 perustettiin Äitsaari ja Kuokkalampi-Puntala-Lassila (KPL). Vuonna 1935 olivat vuorossa Jukajärvi ja Tarkkola. Sen jälkeen seurasivat Utula-Junnikkala 1939, Syyspohja 1946, Hauklappi 1950, Laamala 1951 ja Immala 1953. Osastoista Jukajärvi ja Laamala on myöhemmin lakkautettu.

Ensimmäisiä lajeja seurassa olivat mm. yleisurheilu, hiihto, pesäpallo ja voimistelu. 1930-luvulla hiihto oli seuran vahvimpia lajeja. Sota-aikana seuratyö oli vähäistä ja menetykset sodassa olivat raskaita. Monta hyvää urheilijaa, ahkeraa toimitsijaa, kyläosastojen ja johtokunnan jäsentä oli sotien päätyttyä poissa. Kohta rauhan palattua seuratoiminta kuitenkin virisi jälleen käyntiin. Suurkisat olivat yksi seuratoiminnan suurenmoinen eheyttäjä. 50-luvulla yleisurheilutoiminta oli vahvaa seurassa. Vuonna 1956 seura mm. hyväksyttiin valioluokkaan ja oli piirin paras yleisurheiluseura. Jäsenmäärä oli tuolloin jo yli tuhat.

Kyläosastojen välillä oli kilpailtavana useita kiertopalkintoja. Ainakin yleisurheilussa, hiihdossa ja pesäpallossa oli kovia kamppailuja. Kyläosastoissa oli paljon kilpailuita ja ne lähettivät parhaansa seuran mestaruuskilpailuihin, joissa osanottajamäärä saattoi kohota kahteensataankin.

Vastuu urheilutoiminnasta on vuosien saatossa siirtynyt kyläosastoilta lajijaostoille. Vuosien varrella lajit ja kunkin saama suosio ovat vaihdelleet. Mm. yleisurheilu, hiihto, ampumahiihto, lentopallo, jalkapallo, salibandy ovat kukin vuorollaan olleet seuran menestyksekkäimpiä tai harrastajamääriltään suurimpia lajeja. Joitain lajeja on myös jäänyt kokonaan seuran lajivalikoimasta pois. Näitä ovat mm. voimistelu, suunnistus, voimailu ja jalkapallo.

Ruokolahden Rajun puheenjohtajina ovat toimineet Iivari Keltanen (1933-1942), Antti Teräväinen (1943-1946), Arvo Kokko (1947), Torsten Gummerus (1947-1959), Oiva Tahvanainen (1960-1965), Toivo Launiainen (1966-1990), Erkki Nevalainen (1991-2001) ja Pauli Mölsä (2002-2009).

Lähde: Ruokolahden Raju 60 v., toimittanut Sulo Siitonen

Myytävänä Rajun tallennettua historiaa

• 50 vuotta meille kaikille -lehti 5 eur
• Ruokolahden Raju 60 v. -kirja 10 eur
• 70-vuotisjuhlajulkaisu: Tuokiokuvia seuran historiasta -dvd 15 eur

Tiedustelut seuran toimistolta.